kuinka usein ilman pitää vaihtualeskeneläke kuinka kauan maksetaankuinka erota facebook ryhmästävoittava vedonlyöntikuinka monta laattaa voi syödä putkeen |
|
|
|
b) Jos hakataan hakkuukypsää metsää rakennustarpeiksi, vielä vuoden kuluttua istutusmetsä sitoo hiiltä vähemän kuin hakkaamaton metsä olisi sitonut. Mikäli puu korvasi tuotannossa CO2-päästöä aiheuttavia rakennustarpeita, ollaan jo vuoden kuluttua voiton puolella. Voiton määrä kasvaa sitten uuden metsän kasvaessa.
Hehtaari metsää, joka on kasvanut entiselle suopellolle. Sille ei ole tehty mitään eli ei ole hoidettu teho-, eikä muullakaan metodilla. Täysin luonnonmukainen kasvu vanhalla suopellolla Pohjois-Pohjanmaalla. Aikaa on kulunut 30 vuotta, kun pellosta on viimeksi heinää niitetty elukoille. Nykytilan metsä on vajaatuottoinen.
Metsä- ja puuvaroja mitataan perinteisesti runkopuukuutioina, mutta hiiltä sitoutuu myös oksiin, juuriin, neulasiin ja lehtiin. Oletetaan, että hiilidioksidi päätyy mäntymetsään, ja lasketaan, kuinka monta kuutiota puuston pitää kasvaa, jotta se sitoo 4 000 kilon hiilidioksidikuorman. Kaava on
Tarkempi perehtyminen selvitti hänelle sen, että Eteläisessä Suomessa puolen hehtaarin mäntymetsä imee sen verran hiilidioksidia, joka pääsee ilmoille, jos ajaa vuodessa 20 000 kilometriä henkilöautolla. Juppiystävälläni on perheessä kaksi citymaasturia, joten niiden päästöihin tarvitaan hehtaari metsää.
10 milj. m3 lisää puuta tarkoittaisi 100000 hehtaaria lisää metsää, jos puuston keskitilavuus on 100 m3/ha. Tämä lisämetsä sitoisi pikaisen laskutoimitukseni mukaan hiilidioksidia noin 700 000 tonnia vuodessa (700 kt/vuosi) eli ollaan aika samoissa.
Ajatuksella, että Suomella on oikeus vähentää nielua kuinka paljon vain kunhan se ei muutu negatiiviseksi, ei ole menestymisen mahdollisuutta. Itse puun polttaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä energiayksikköä kohden selvästi enemmän kuin kivihiili, ilmaisesti jopa enemmän kuin turve.
Pyöristettynä tämä tarkoittaa sitä, että hehtaari suota sitoisi yhden tonnin hiilidioksidia vuodessa eli neljä miljoonaa hehtaaria ojittamatonta suota sitoo hiilidioksidia neljä miljoonaa tonnia vuodessa.
Puukuutio sitoo ilmasta tonnin hiilidioksidia talteen Julkaistu 28.4.2015 , kirjoittanut Paavo Puuntuottaja Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut kolmasosan esiteollisesta ajasta nykypäivään mennessä.
Biomassan kasvua siis rajoittaa vain se kuinka paljon hiilidioksidia on saatavilla. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus puolestaan on kasvanut viimeaikoina, koska jokaisena vuonna ihminen on kaatanut ja hyödyntänyt aina edellistä vuotta enemmän metsää.
Hehtaari suota sitoo n. 890-1110 kilogrammaa hiilidioksidia ja vuodessa luonnon suot sitovat n. 4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (Luken arvio 4,8 MtCO2). Jos tuo Luken arvo lisätään Suomen viralliseen LULUCF-arvoon, niin se kasvaisi arvosta 34,77 arvoon 39,6 MtCO2 (miljoonaa tonnia hiilidioksidia) eli n. 14 %.
Vihreät kasvit hankkivat hiiltä yhteyttämällä hiilidioksidia auringonvalon avulla (ilmakehässä on hiilidioksidia n. 0.03%). Puuta poltettaessa syntyy hiilidioksidia mutta se ei paksunna ilmaa jos samaan aikaan istutetaan yhtä paljon puita. Puu imee yhtä paljon hiilidioksis d ia ilmasta kasvaessaan kuin mitä sen polttaminen kuluttaa.
rencontres homosexuel.com
sex w giżycku
escort el ejido
chathub sex
puta valdemoro
rencontre adulte sarthe
femme de menage lesbienne
torino erot
portal dla samotnych po 40 opinie
sex gwalty
